Eläinlääkäri Elina Oros: Seniorikissojen hoitamattajättäminen on surullisen yleistä, kissa ansaitsee eläinlääkärin hoitoa kaikissa ikävaiheissa

Eläinlääkäri Elina Oros

Hartolan kunnan eläinlääkäri Elina Oros sanoo, että kissan kroonisen tai jopa akuutin kivun tunnistaminen voi olla ammattilaisellekin toisinaan haasteellista. – Kuva: Daniel Oros

Eläinsuojeluyhdisten kummit ry jututti eläinlääkäri Elina Orosta kissojen hoitamisesta ja kissojen pitoon liittyvistä ongelmista.

“Kissa on maailmanluokan näyttelijä ja onnistuu salaamaan sairautensa ilman säännöllisiä eläinlääkäritarkastuksia usein loppumetreille saakka”, sanoo eläinlääkäri Elina Oros.

Tämä jos mikä on hyvä syy pitää huoli siitä, että kissan terveys tarkastetaan säännöllisesti.

Ensimmäisinä elinvuosina riittää, että terveystarkastus tehdään perusrokotusten yhteydessä.

Ensimmäisen vuoden jälkeen rokotusväli on kolme vuotta. Kolme vuotta sopii Elina Oroksen mielestä myös terveystarkastusten väliksi aina siihen asti, kun kissa täyttää noin seitsemän vuotta. Yksilölliset tilanteet ovat tietenkin asia erikseen.

Kissan ikääntyessä kannattaa eläinlääkärillä tehtäviä tarkastuskäyntejä tihentää. Elina Oros neuvoo, että kissan täytettyä seitsemän vuotta on sen vointi hyvä tarkastuttaa vuosittain. Yli kymmenvuotiaiden kissojen osalta suositeltava väli voi olla jopa puoli vuotta – riippuen kissan sairauksista ja niiden tarkastusvälistä.

Rokottaminen

Rokottaminen on tärkeää erityisesti vapaasti ulkona liikkuvalle kissalle.

“Panleukopeniavirus eli kissaruttovirus voi olla kohtalokas pennuille ja iäkkäille kissoille tai muuten heikomman vastustuskyvyn omaavalle kissalle. Kissaruttoepidemioita esiintyy aina silloin tällöin. Calici- ja herpesviruksen aiheuttama kissaflunssa on myös hyvin yleinen ja erittäin helposti tarttuva.”

“Rokotteet kissaflunssaa vastaan eivät tarjoa täydellistä suojaa, mutta lieventävät oireita.”

Lisäksi ulkona liikkuvat ja matkustavat kissat tulee rokottaa rabiesta eli raivotautia vastaan.

“Suomen rabiestilanne on pitkään ollut hyvä ja Suomi kuuluu edelleen rabiesvapaisiin maihin, mutta lemmikkien lisääntynyt laiton maahantuonti voi muuttaa tilannetta. Rabies on merkittävä siksi, että se tarttuu myös ihmiseen.”

Hampaiden hoito

Lemmikin hampaiden kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota, sillä jopa 85 prosentilla yli kolmen vuoden ikäisistä lemmikeistä on hammassairauksia. Kissoilla yleisiin hammassairauksiin kuuluvat muun muassa kivulias hammasyöpymä ja parodontiitti. Hammassyöpymä voidaan diagnosoida aikaisessa vaiheessa vain hammasröntgenin avulla.

Tietyillä kissaroduilla hammasongelmat alkavat hyvinkin nuorena.

“Joillakin yksilöillä hammaskiveä muodostuu helposti ja sen mekaaninen poistaminen on ainoa keino ennaltaehkäistä ja hidastaa hammaskiven aiheuttaman ientulehduksen ja muun muassa hampaan kiinnityskudoksen tulehtumista eli parodontiitin kehittymistä.”

Myös ruokavalio vaikuttaa kissan hammaskaluston tilaan.

“Hiirestävän tai raakaa lihaa syövän kissan hampaat pysyvät yleensä paremmassa kunnossa kuin pelkällä teollisella ruualla pidettävän kissan. Teollisissakin ruuissa löytyy nykyään hammaskiveä vähentäviä ruokia.”

Toinen keino ennaltaehkäistä hammasongelmia on opettaa kissalle hampaiden harjaus.

Seniorin terveystarkastus

Seniori-ikäiseksi määritellään tavallisesti yli 10-vuotias kissa.

jatsi

Jatzi-kissa eli lähes 19-vuotiaaksi. Se sairasti munaisten vajaatoimintaa viimeiset neljä vuotta, mutta pysyi tukihoidon ansiosta pirteänä loppuun saakka. Kissat voivat saavuttaa jopa yli 20 vuoden iän. – Kuva: Hanna Heikkilä

Vanhan kissan terveystarkastukseen kuuluvat hyvät esitiedot kissasta eli niin sanottu anamneesi, huolellinen kliininen yleistutkimus, jossa palpoidaan muun muassa kissan kilpirauhanen, kissan punnitus sekä verinäytteet, joiden kautta saadaan viitteitä eri elinten toiminnasta.

“Perusverinäytteiden ottaminen säännöllisesti kannattaa, koska silloin nähdään jonkin sairauden kehittyminen jo ennen kuin ollaan viitearvojen ulkopuolella. Kissan punnitseminen on myös tärkeää, koska pienetkin heitot kissan painossa voivat olla merkityksellisiä.”

Tarpeen mukaan kissalle kannattaa tehdä myös hammasröntgen ja muita kuvantamisia.

Yleisiä seniorikissan vanhuuden vaivoja ovat sisätaudeista muun muassa munuaisten vajaatoiminta, kilpirauhasen liikatoiminta ja diabetes.

“Kaikkia näitä sairauksia voidaan hoitaa ja niiden etenemistä hidastaa.”

Sairasta ei saa jättää vaille hoitoa

Hoitamattomina sairaudet heikentävät huomattavasti kissan elämänlaatua. Hoidotta jättäminen on myös eläinsuojeluasia.

“Kissojen heitteillejättö on edelleen surullisen tavallista alueella, jolla toimin. Yleensä seniorikissat kärsivät eniten hoidotta jättämisestä.”

Helposti ajatellaan, että muutokset vanhan kissan käyttäytymisessä – kuten runsaampi nukkuminen, laihtuminen, hitaampi liikkuminen, yöllinen levottomuus – johtuvat vanhenemisesta. Tähän olettamukseen sortuvat omistajat ja jopa eläinlääkäritkin. Näin ei kuitenkaan ole.

Seniorikissan energiantarve kasvaa, joten huomion kiinnittäminen oikeaan ruokintaan on tärkeää. Yksi vanhojen kissojen alidiagnosoiduimmista sairauksista on nivelrikko. Se tuottaa kipua ja on merkittävä elämänlaadun heikentäjä.

“Vanhuus ei ole sairaus! Seniorikissan elämänlaatua voidaan parantaa monella tapaa, mutta valitettavasti kissaan suhtaudutaan usein edelleen vähättelevästi.”

“Kissa on lemmikki siinä missä koirakin ja sen omistajalla on velvollisuus hoitaa eläin asianmukaisesti kaikissa sen elämän vaiheissa.”

Hoitamatta jättäminen on suoraan sanottuna eläinrääkkäystä ja vastoin lakia. Eläinsuojelulain pykälässä viisi sanotaan, että sairastuessa eläimen on saatava asianmukaista hoitoa.

“En ymmärrä sellaista asennetta, ettei vanhalle eläimelle enää ”kannata” tehdä joitakin toimenpiteitä. Kissa on aina hoidettava oli sen ikä mikä tahansa. Eläinlääketieteessä on myös mahdollista valita lemmikilleen eutanasia.”

Milloin on aika päästää irti?

Tavallisesti eutanasiaan päädytään tilanteessa, jossa vanhan tai sairastuneen kissan elämänlaadun parantamiseksi on tehty kaikki voitava, mutta voinnissa ei enää tapahdu merkittävää parannusta tai hoidosta huolimatta tilanne heikkenee entisestään.

“Kannattaa kysyä itseltään, missä vaiheessa kissan elämä on sellaista, että se vielä nauttii siitä vai onko mahdollista, että kissaa pidetään hengissä vain itsekkäistä syistä, koska siitä ei osata luopua ajoissa?”

Elina Oros näkee, että eutanasia voi olla ratkaisu myös tilanteisiin, joissa omistajan taloudellinen tai muu elämäntilanne tai motivaatio eivät kohtaa kissan tarpeiden kanssa. Kaikkein pahinta on, jos kissa jätetään hoitamatta tai siihen suhtaudutaan välinpitämättömästi.

“Surullisinta on eläinlääkärin näkökulmasta nähdä loppuun palanut eläin, jota omistaja ei ole käyttänyt tarpeeksi ajoissa eläinlääkärissä, eikä halua itsekkäistä syistä myöskään eutanasiaa lemmikilleen. Sellainen ei mielestäni ole todellista rakkautta eläintä kohtaan.”

Eläinlääkärinä voi joutua kohtaamaan myös tilanteita, joissa eläinlääkäriin menoa on pitkitetty, koska omistajat ovat odottaneet, että lemmikki nukkuisi luonnollisesti kotona pois.

“Sellainen ajatus on minulle yhtä kuin harkittu hoitamattajättämispäätös, kärsimyksen tietoista tuottamista eläimelle ja pahimmillaan eläinrääkkäystä. Kuolemaa odotellessa liian monet eläimet kokevat kärsimystä. Miten omistaja silloin voi väittää, että välittää lemmikistään?”

Lue lisää aiheesta:

Kissanpäivät kaiken ikää – vanhenevan kissan terveydenhoito -esite>

Vanhenevan kissan terveydenhoito – Suvi Pohjola-Stenroos>