Valikko Sulje

Eläinlääkäri Elina Oros: Seniorikissojen hoitamatta jättäminen on surullisen yleistä

Eläinlääkäri Elina Oros

Eläinsuojeluyhdisten kummit ry jututti eläinlääkäri Elina Orosta kissojen hoitamisesta ja kissojen pitoon liittyvistä ongelmista.

“Kissa on maailmanluokan näyttelijä ja onnistuu salaamaan sairautensa ilman säännöllisiä eläinlääkäritarkastuksia usein loppumetreille saakka”, sanoo eläinlääkäri Elina Oros.

Tämä jos mikä on hyvä syy pitää huoli siitä, että kissan terveys tarkastetaan säännöllisesti.

Ensimmäisinä elinvuosina riittää, että terveystarkastus tehdään perusrokotusten yhteydessä.

Ensimmäisen vuoden jälkeen rokotusväli on kolme vuotta. Kolme vuotta sopii Elina Oroksen mielestä myös terveystarkastusten väliksi aina siihen asti, kun kissa täyttää noin seitsemän vuotta. Yksilölliset tilanteet ovat tietenkin asia erikseen.

Kissan ikääntyessä kannattaa eläinlääkärillä tehtäviä tarkastuskäyntejä tihentää. Elina Oros neuvoo, että kissan täytettyä seitsemän vuotta on sen vointi hyvä tarkastuttaa vuosittain. Yli kymmenvuotiaiden kissojen osalta suositeltava väli voi olla jopa puoli vuotta – riippuen kissan sairauksista ja niiden tarkastusvälistä.

Rokottaminen

Rokottaminen on tärkeää erityisesti vapaasti ulkona liikkuvalle kissalle.

“Panleukopeniavirus eli kissaruttovirus voi olla kohtalokas pennuille ja iäkkäille kissoille tai muuten heikomman vastustuskyvyn omaavalle kissalle. Kissaruttoepidemioita esiintyy aina silloin tällöin. Calici- ja herpesviruksen aiheuttama kissaflunssa on myös hyvin yleinen ja erittäin helposti tarttuva.”

“Rokotteet kissaflunssaa vastaan eivät tarjoa täydellistä suojaa, mutta lieventävät oireita.”

Lisäksi ulkona liikkuvat ja matkustavat kissat tulee rokottaa rabiesta eli raivotautia vastaan.

“Suomen rabiestilanne on pitkään ollut hyvä ja Suomi kuuluu edelleen rabiesvapaisiin maihin, mutta lemmikkien lisääntynyt laiton maahantuonti voi muuttaa tilannetta. Rabies on merkittävä siksi, että se tarttuu myös ihmiseen.”

Hampaiden hoito

Lemmikin hampaiden kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota, sillä jopa 85 prosentilla yli kolmen vuoden ikäisistä lemmikeistä on hammassairauksia. Kissoilla yleisiin hammassairauksiin kuuluvat muun muassa kivulias hammasyöpymä ja parodontiitti. Hammassyöpymä voidaan diagnosoida aikaisessa vaiheessa vain hammasröntgenin avulla.

Tietyillä kissaroduilla hammasongelmat alkavat hyvinkin nuorena.

“Joillakin yksilöillä hammaskiveä muodostuu helposti ja sen mekaaninen poistaminen on ainoa keino ennaltaehkäistä ja hidastaa hammaskiven aiheuttaman ientulehduksen ja muun muassa hampaan kiinnityskudoksen tulehtumista eli parodontiitin kehittymistä.”

Myös ruokavalio vaikuttaa kissan hammaskaluston tilaan.

“Hiirestävän tai raakaa lihaa syövän kissan hampaat pysyvät yleensä paremmassa kunnossa kuin pelkällä teollisella ruualla pidettävän kissan. Teollisissakin ruuissa löytyy nykyään hammaskiveä vähentäviä ruokia.”

Toinen keino ennaltaehkäistä hammasongelmia on opettaa kissalle hampaiden harjaus.

Seniorin terveystarkastus

Seniori-ikäiseksi määritellään tavallisesti yli 10-vuotias kissa.

Vanhan kissan terveystarkastukseen kuuluvat hyvät esitiedot kissasta eli niin sanottu anamneesi, huolellinen kliininen yleistutkimus, jossa palpoidaan muun muassa kissan kilpirauhanen, kissan punnitus sekä verinäytteet, joiden kautta saadaan viitteitä eri elinten toiminnasta.

“Perusverinäytteiden ottaminen säännöllisesti kannattaa, koska silloin nähdään jonkin sairauden kehittyminen jo ennen kuin ollaan viitearvojen ulkopuolella. Kissan punnitseminen on myös tärkeää, koska pienetkin heitot kissan painossa voivat olla merkityksellisiä.”

Tarpeen mukaan kissalle kannattaa tehdä myös hammasröntgen ja muita kuvantamisia.

Yleisiä seniorikissan vanhuuden vaivoja ovat sisätaudeista muun muassa munuaisten vajaatoiminta, kilpirauhasen liikatoiminta ja diabetes.

“Kaikkia näitä sairauksia voidaan hoitaa ja niiden etenemistä hidastaa.”

Sairasta ei saa jättää vaille hoitoa

Hoitamattomina sairaudet heikentävät huomattavasti kissan elämänlaatua. Hoidotta jättäminen on myös eläinsuojeluasia.

“Kissojen heitteillejättö on edelleen surullisen tavallista alueella, jolla toimin. Yleensä seniorikissat kärsivät eniten hoidotta jättämisestä.”

Helposti ajatellaan, että muutokset vanhan kissan käyttäytymisessä – kuten runsaampi nukkuminen, laihtuminen, hitaampi liikkuminen, yöllinen levottomuus – johtuvat vanhenemisesta. Tähän olettamukseen sortuvat omistajat ja jopa eläinlääkäritkin. Näin ei kuitenkaan ole.

Seniorikissan energiantarve kasvaa, joten huomion kiinnittäminen oikeaan ruokintaan on tärkeää. Yksi vanhojen kissojen alidiagnosoiduimmista sairauksista on nivelrikko. Se tuottaa kipua ja on merkittävä elämänlaadun heikentäjä.

“Vanhuus ei ole sairaus! Seniorikissan elämänlaatua voidaan parantaa monella tapaa, mutta valitettavasti kissaan suhtaudutaan usein edelleen vähättelevästi.”

“Kissa on lemmikki siinä missä koirakin ja sen omistajalla on velvollisuus hoitaa eläin asianmukaisesti kaikissa sen elämän vaiheissa.”

Hoitamatta jättäminen on suoraan sanottuna eläinrääkkäystä ja vastoin lakia. Eläinsuojelulain pykälässä viisi sanotaan, että sairastuessa eläimen on saatava asianmukaista hoitoa.

“En ymmärrä sellaista asennetta, ettei vanhalle eläimelle enää ”kannata” tehdä joitakin toimenpiteitä. Kissa on aina hoidettava oli sen ikä mikä tahansa. Eläinlääketieteessä on myös mahdollista valita lemmikilleen eutanasia.”

Milloin on aika päästää irti?

Tavallisesti eutanasiaan päädytään tilanteessa, jossa vanhan tai sairastuneen kissan elämänlaadun parantamiseksi on tehty kaikki voitava, mutta voinnissa ei enää tapahdu merkittävää parannusta tai hoidosta huolimatta tilanne heikkenee entisestään.

“Kannattaa kysyä itseltään, missä vaiheessa kissan elämä on sellaista, että se vielä nauttii siitä vai onko mahdollista, että kissaa pidetään hengissä vain itsekkäistä syistä, koska siitä ei osata luopua ajoissa?”

Elina Oros näkee, että eutanasia voi olla ratkaisu myös tilanteisiin, joissa omistajan taloudellinen tai muu elämäntilanne tai motivaatio eivät kohtaa kissan tarpeiden kanssa. Kaikkein pahinta on, jos kissa jätetään hoitamatta tai siihen suhtaudutaan välinpitämättömästi.

“Surullisinta on eläinlääkärin näkökulmasta nähdä loppuun palanut eläin, jota omistaja ei ole käyttänyt tarpeeksi ajoissa eläinlääkärissä, eikä halua itsekkäistä syistä myöskään eutanasiaa lemmikilleen. Sellainen ei mielestäni ole todellista rakkautta eläintä kohtaan.”

Eläinlääkärinä voi joutua kohtaamaan myös tilanteita, joissa eläinlääkäriin menoa on pitkitetty, koska omistajat ovat odottaneet, että lemmikki nukkuisi luonnollisesti kotona pois.

“Sellainen ajatus on minulle yhtä kuin harkittu hoitamattajättämispäätös, kärsimyksen tietoista tuottamista eläimelle ja pahimmillaan eläinrääkkäystä. Kuolemaa odotellessa liian monet eläimet kokevat kärsimystä. Miten omistaja silloin voi väittää, että välittää lemmikistään?”

Lue lisää aiheesta:

Kissanpäivät kaiken ikää – vanhenevan kissan terveydenhoito -esite>

Vanhenevan kissan terveydenhoito – Suvi Pohjola-Stenroos>


7 Comments

  1. Ettäsillai

    Olen samaa mieltä mutta varmaan auttaisi asiaa jos lemmikkien hoidossa otettaisiin yhtälailla sama ajatus kuin perusterveydenhuollon edullisen takaaminen ihmisille. Kun käytät maksat jokaisesta kerrasta useita satasia ja jos ei diagnoosia löydy sitten uudestaan jokatapauksessa samat maksut ja hoitotoimenpiteet uudelleen. Lemmikkien parhaasta mahdollisesta sairauden hoidosta on tehty mahdollista vain hyvin toimeen tuleville. Kannattaisi kannustaa myös siihen että terveystarkastuksia käytäisiin ennen kuin lemmikki on jo parantumattomasti sairas jolloin kustannukset nousevat ja eläin jo kärsii. Tiedon lisääminen ja maksujen alentaminen mahdollistaisi paremmat oltavat. Toki lemmikin pitäminen on vastuullinen asia.

  2. PaulineaFi

    Todella hyvä kirjoitus. Kuitenkin eläinlääkäreiden asenteissa on parantamisen varaa. He antavat eutanasiatuomioita liian höllin perustein, joskus jopa tutkimatta lemmikkiä. Voivat käyttäytyä epäempaattisesti tai tökerösti. Leimaavat ihmisiä ns eläinrääkkäjiksi liian höllin perustein. Näistä asioista puhutaan paljon ja ne herättävät ihmisissä pelkoa ja jarruttavat eläinlääkärille vientiä. Ja lemmikit ovat todella hyviä vaivojensa naamioijia. Tutkimukset ja hoidot ja hoitoon kuljetuskin voivat olla liian iso rasitus ja riski sairaalle lemmikille, se voi kuolla niihinkin. Lääkitykset menevät suht usein pieleen ja niillä vaan pahennetaan tilannetta ja nopeutetaan kuolemaan tai jopa aiheutetaan se. Lääkityksiä aloitetaan luvatta tai turhaan terveelle lemmikille labravastausten perusteella (hoidetaan labroja ei lemmikkiä) niin, että terve iäkäs eläin tulee vaan sairaammaksii ja kuolee pian lääkityksen alettua. Eläinlääkärien tiedot ovat puutteelliset. Esim kaikki eivät tunnu tietävän, että merilevä (Plaque Off) vaikuttaa kilpirauhasarvoihin ja että sen poisjättäminen tai käytön vähentäminen voisi riittää ilman että mitään (munuaisten vajaatoiminnan provosoivaa ja näin vastustuskykyä alentavaa ja tappavaa) kilpirauhaslääkitystä tarvitsee edes aloittaa. Näistä on omia kokemuksia. No olen ratkaissut omalta kohdalta asian niin, että valitsen tarkkaan eläinlääkärin enkä kuitenkaan luota täysin kehenkään vaan tarkistan kaikki faktat itse. Herkästi second opinion eli käynti toiselle eläinlääkärille. Arvostan eläinlääkäreitä, mutta kyllä hekin voisivat katsoa peiliin, Toivoisin myös pehmeämpiä hoitokeinoja lemmikeille ja ymmärtävämpää, empaattisempaa asennetta. Sellaisia on vaikea löytää, ainakaan Suomesta.

    • Myra Magnusson, tiedottaja, Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ry

      Kiitos kommentistasi. Olemme halunneet tuoda artikkelissamme esille, miten moni ikääntyntynyt ja valitettavasti nuorempikin kissa jää edelleen ilman tarvitsemaansa terveydenhoitoa. Moni kissa kärsii turhaan kivuista ja sairauksista, koska oireet jäävät omistajalta huomaamatta ja tunnistamatta. Haluammekin lisätä tietoa, jotta kissat saisivat tarvitsemaansa hoitoa eivätkä joutuisi kärsimään turhaan.

  3. Päivi Niemi

    Meillä on Topi poikaa käytetty,parikin kertaa tänä vuonna,koska,munuaissairaus ja sydänkin vähän oireilee,siihen lääke.
    Nyt on ollu vähän mietinnän alla,miten toimia,
    Ulkona viihtyis varmaan koko ajan,päivän siis,aikasemmin riitti pari kertaa päivässä hihnakävely.
    Hyppii auton päälle,roskikseen päälle,silmät on suuret,niinkun aina ollu,pissiminen nyt menee ohi,välillä kokonaan…tänään taas keskustelu lääkärin kanssa,piti viikonloppu miettiä,seurasin Topia,en tehnyt sitä viimeistä päätöstä,piti huolen että heräsin ennen kun kello soi…mutta varmaan se päätös tässä lähiaikoina tehtävä…

    • Myra Magnusson, tiedottaja, Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ry

      Se viimeinen päätös on aina kovin raskas, mutta se on myös se viimeisin palvelus, jonka hyvä omistaja lemmikilleen tekee. Toivon teille vielä monta mukavaa yhdessäolon hetkeä ja rohkeutta sitten, kun aika on.

    • runolehto

      Kovin kuulostaa surulliselta, että moista edes pitää harkita, kun kisu kuitenkin aktiivinen.

      • Myra Magnusson, tiedottaja, Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ry

        Minusta asiaa on ihan hyvä mietiskellä ja sulatella siinä vaiheessa, kun lemmikki ikääntyy ja tulee sairauksia, vaikka elinvuosia vielä olisi. Joskus kunto voi romahtaa nopeasti, ja on hyvä, että omistaja on varautunut tilanteeseen jo etukäteen.

Kommentointi ei ole käytössä.