VANHENEVAN KISSAN TERVEYDENHOITO

VANHENEMINEN JA SENIORIT

Vanheneminen on osa yksilön luonnollista muutosta. Eläinlääketieteen, terveydenhuollon ja ravitsemuksen parantuminen ovat lisänneet myös kissojen elinikäodotetta. Kirjallisuuden mukaan se on nykyisin noin 15 vuotta, usein tapaamme kukin yli 20 vuotta vanhoja kissoja.

Milloin kissa on seniori? Ikääntyminen on yksilöllistä. Kissan voi keskimäärin sanoa olevan keski-ikäinen 7–10-vuotiaana (vastaa 44-–56-vuotiasta ihmistä), seniori 11–14-vuotiaana (vastaa 60–72-vuotiasta ihmistä) ja geriatrinen yli 15-vuotiaana (vastaa yli 75-vuotiasta ihmistä). Ikääntyvän kissan hoidossa on tarpeen huomioida erilaisia asioita ja muuttuneita tarpeita. Tämän artikkelin tavoitteena on tuoda näitä esille ja siten olla edistämässä ikääntyvän kissan hyvinvointia.

SÄÄNNÖLLINEN TERVEYSTARKASTUS

Kissan ikääntymiseen liittyviä muutoksia on havaittavissa mm. näkemisessä, kuulemisessa hajuaistissa, kynsien rakenteessa, ruoansulatuksessa, ihon kimmoisuudessa, sydämen ja keuhkojen toiminnassa, käyttäytymisessä ja stressinsietokyvyssä. Kotona voi olla hankalaa erottaa, mitkä muutoksista ovat ikääntymistä ja mitkä sairauden oireita. Onkin suositeltavaa että kissa käytetään
eläinlääkärin vastaanotolla terveystarkastuksessa kerran vuodessa. Myös sisäkissa tarvitsee säännöllistä terveydenhoitoa.

Kissanomistajalla on keskeinen rooli kissasi hyvinvoinnin turvaajana. Kissanomistaja tarvitsee yhteistyökumppanikseen kissaystävällisen eläinlääkärin, joka kartuttaa omistajan tietämystä kissan terveydentilan muutoksista ja auttaa omistajaa hoitamaan kissaansa parhaalla mahdollisella tavalla.

Kissat ovat mestareita piilottamaan oireitaan. Pienten muutosten havaitseminen edesauttaa mahdollisten sairauksien varhaista toteamista. Kissalääkärit suosittelevat siksi vanhojen kissojen käyntiä eläinlääkärillä 6–12 kuukauden välein. Kissan terveystarkastuksessa tutkitaan korvat, silmät, suu, imusolmukkeet, kilpirauhanen, kuunnellaan sydän ja keuhkot, tutkitaan vatsa, iho, liikuntaelimistö ja verrataan muutoksia aiempiin tutkimuksiin. Kissa punnitaan, sen verenpaine mitataan, ja tarvittavat rokotukset ja loisten häädöt uusitaan. Määrävälein kissasta suositellaan otettavaksi veri- ja virtsanäytteet sekä röntgenkuvat. Ennakkoon on hyvä valmistautua vastaamaan kissan ruokintaa ja juomista koskeviin kysymyksiin ja kuvailemaan kissan käyttäytymistä, mm. sen sosiaalisuutta.

STRESSITÖN MATKA ELÄINLÄÄKÄRILLE

Matkaa varten kissalle tarvitaan kuljetuslaatikko. Sen tulee olla riittävän tilava. Kissan tulee pystyä seisomaan ja kääntymään laatikossa. Pidempiä matkoja varten on hyvä laittaa sisälle myös pieni hiekkalaatikko. Kuljetuslaatikon tulee olla tiivis siten, ettei kissa voi työntää päätään tai jalkojaan sieltä ulos. Kuljetuslaatikon tulee sisältää myös riittävästi ilmareikiä ilmanvaihdunnan ja liian lämmön poistumisen turvaamiseksi. Talvella laatikon päälle laitetaan lämpötiivis, tuulenpitävä suojus. Sisälle laatikkoon kannattaa laittaa pehmeä, tarvittaessa kosteutta imevä alunen ja kissan suosikkileluja.

Joskus kissa saattavat jännittää laatikkoon laittamista ja matkustamista. Onkin hyvä totutella laatikkoon kotona hyvissä ajoin. Laatikkoa voi pitää avoimena ja sinne voi heitellä leluja ja suihkauttaa Feliway-feromonisuihketta. Vaihtoehtoisesti alusen alle voi sujauttaa vaikka laventelipussin. Kummankin yhdisteen on todettu tuovan kissalle hyvää mieltä.

Eläinlääkärin vastaanotolla odotustilassa kissa kannattaa pitää laatikossaan. Kissalle kannattaa puhua rauhallisesti ja odottaessa voi tehdä listaa keskeisistä keskustelua kaipaavista huomioista.

RUOKINTA JA PAINO

Optimaalinen ruokinta muodostaa terveyden pohjan. Hyvä ruokavalio on maittava, tuottaa
tarvittavan määrän energiaa ja tarvittavat ravintoaineet ja auttaa ylläpitämään painon sopivana. Optimaalisen ruokinnan tuloksena kissalla on terve iho ja upea turkki ja ulostamisessa ei ole hankaluuksia. Kissan painon ja kunnon luokittamiseksi on olemassa asteikko (1–0), jossa 5 merkitsee optimaalista kuntoa. Kunkin käynnin yhteydessä kirjataan kissan kuntoluku.

Vanhenevan kissan ruokahalu voi pienentyä esim. maku- ja hajuaistin heikkenemisen takia. Eläinkaupoissa ja eläinlääkäriasemilla on saatavana valikoima hyvin suunniteltuja valmisruokia ikääntyvälle kissalle. Täydennyksenä kissalle voi syöttää pakastettuna ollutta raakaa lihaa (sika, nauta, riista), kypsennettyä järvikalaa tai raakana seitiä, lohta, muikkua tai silakkaa. Hapanmaitotuotteet – kermaviili, smetana, piimä ja viili – sopivat useimmille kissoille ravinnon lisänä. Kissoille tarkoitetut rasvahappovalmisteet ovat oiva lisä ylläpitämään ihon ja turkin kuntoa.

Sairauksien yhteydessä ruokavalio on osa sairauden hoitoa, ja se suunnitellaan yhdessä
eläinlääkärin kanssa. Ylipaino altistaa sokeritaudille, rasittaa sydäntä ja niveliä sekä altistaa kasvaimille. Vakavasti ylipainoinen kissa ei myöskään pysty peseytymään kunnolla eikä huolehtimaan turkkinsa kunnosta. Ylipainosta tulisi päästä eläinlääkärin ohjauksessa. Kissaa ei saa koskaan paastottaa. Jo muutaman vuorokauden syömättömyys voi johtaa maksasairauteen.

TURKIN HOITO

Vanhan kissan turkinhoito heikkenee. Sen iho ja turkki kuivuvat, iho hilseilee ja karvaa irtoaa enemmän. Turkin hoitoon on hyvä kiinnittää enemmän huomiota. Säännöllinen harjaaminen esimerkiksi furminaattorilla poistaa ylimääräistä pohjavillaa. Turkin harjaamisen yhteydessä voi samalla tarkistaa ihon kunnon ja tunnustella vartaloa joka puolelta. Ihon muutokset tulee käydä näyttämässä eläinlääkärille mahdollisimman nopeasti.

Mikäli turkki harjaamisesta huolimatta takkuuntuu eikä omistaja saa sitä itse selvitettyä, tulee kissa käyttää eläinlääkärissä. Monesti takut saadaan pois furminaattorilla harjaamalla eikä koneella ajelua tarvita. Omega-3-rasvahappovalmisteet ylläpitävät ihon ja turkin kuntoa osana laadukasta ruokintaa.

HAMPAAT

Suun hoito

Terve ja kivuton suu on terveyden perusta. Hoidettu suu lisää ikään useita elinvuosia. Tutkimusten mukaan jo noin 3-vuotiaalle kissalle alkaa muodostua hammaskiveä, ellei hampaita harjata säännöllisesti jo nuoresta iästä alkaen. Suu- ja hammasongelmien oireet ovat pahanhajuinen hengitys, lisääntynyt kuolaaminen, ruoan pudottelu suusta, leukojen värinä syödessä. Hampaat tulee tarkistaa säännöllisesti. Tarvittaessa hammaskivi ja hampaita poistetaan yleisanestesiassa. Kotihoitona hampaita suositellaan harjaamaan kissoille tarkoitetuilla välineillä. Ravinto suunnitellaan suun terveyteen sopivaksi.

SENIORIKISSAN TERVEYSHUOLIA

Vanhan kissan yleisin sairaus on munuaisten vajaatoiminta. Sen ensimmäisiä oireita ovat lisääntynyt juominen ja virtsaaminen sekä ajoittainen oksentelu. Jopa kaksi kolmesta kissasta sairastuu munuaisten vajaatoimintaan. Sairauteen ei ole parantavaa hoitoa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa ja elämän laatua parantaa erikoisruokavaliolla ja lääkehoidoilla. Myös mahalaukun limakalvoja suojaavaa lääkitystä voidaan käyttää. Kissan terveydentilaa seurataan verenpainemittauksilla ja veri- ja virtsakokein.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa kissan perusaineenvaihdunta on kiihtynyt. Sairauden oireita ovat mm. lisääntynyt virtsaaminen ja ulostaminen, runsas juominen ja syöminen, oksentelu, äkkipikainen käytös, ärtyisyys, laihtuminen, öinen huutelu ja jopa läähätys. Sairaus voidaan todeta verikokeella. Sairastunutta kissaa hoidetaan joko erityisruokavalion, kirurgian tai lääkehoidon avulla.

Sokeritautia tavataan myös usein. Ylipaino altistaa sairaudelle, mutta sen syntyyn on myös muita syitä. Oireita ovat ruokahalun muutokset, lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, alkuun lihominen ja myöhemmin laihtuminen. Sokeritautia hoidetaan insuliinipistoksin ja erityisruokavalion avulla. Hoito on tarkkaa, ja sen aikana otetaan yleensä myös kotona verikokeita. Kissan sokeritauti voi parantua.

Ummetus on yleistä ja syyt vaihtelevat. Ummetuksen takia kissa saattaa tehdä tarpeensa väärään paikkaan tai vältellä ulostamista kokonaan. Joskus kissa voi ahdistua ummetuksesta niin, että sen koko käytös muuttuu. Kissan tulisi ulostaa noin kerran päivässä. Mikäli kissa ulostaa harvemmin tai ulosteet ovat selkeästi kuivia, voi kissalle antaa päivittäin laktuloosia (Levolac tai Duphalac). Tarkemmat ohjeet saa eläinlääkäriltä.

Verenpaine saattaa nousta monen sairauden myötä. Näitä ovat mm. munuaisten vajaatoiminta, kilpirauhasen liikatoiminta ja sokeritauti. Korkea verenpaine vahingoittaa silmiä, sydäntä, aivoja ja munuaisia. Kissan terveystarkastuksessa mitataan verenpaine. Se tapahtuu samoin kuin ihmisellä ja on nopea ja kivuton perustutkimus.

Vanhenevalla kissalla saatetaan toisinaan todeta sellaisia käyttäytymisen piirteitä, jotka viittaavat dementiaan. Tällaisia ovat oudot pelkotilat, eroahdistus ja tarpeiden tekeminen muualle kuin hiekkalaatikkoon. Kissan dementiaan liittyviä oireita voidaan lieventää lääkkein.

Vanhenevalla kissalla saatetaan todeta myös nivelrikon oireita: jäykkyyttä liikkeelle lähdettäessä, kipuja, hyppäämishaluttomuutta, ontumista, raajojen nuolemista jne. Oireita selvitetään röntgenkuvien avulla. Oireita voidaan lieventää monen erilaisen hoitotavan avulla. Yleisimmin käytettyjä ovat nivelruston aineenvaihduntaan vaikuttavat ravintolisät, tulehduskipulääkkeet ja uusimpana fysikaalinen hoito laserin avulla. Laserista on erittäin hyvät kokemukset. Menetelmän avulla voidaan tehokkaasti hoitaa kroonista kipua ja samalla välttyä mahdollisilta lääkehaitoilta.

SOSIAALINEN ELÄMÄ

Vanheneva kissa ei välttämättä leiki lelujen, kissakavereiden tai perheen lasten kanssa kuten nuorempana. Sen tulee saada toimia mahdollisimman paljon omilla ehdoillaan.

Jos perheeseen hankitaan vanhan kissan seuraksi pentu, olisi hyvä ottaa samalla kertaa kaksi pentua. Pennuilla on näin seuraa toisistaan ja kissavanhukselle jää enemmän aikaa lepäämiseen.

Kuulo- ja näköaisti saattavat heikentyä iän myötä. Sokean kissan kodissa ei tule vaihtaa tavaroiden järjestystä, jotta kissa osaa siellä liikkua. Kuuro kissa ei välttämättä huomaa lähestyviä ihmisiä tai eläimiä, ja sen vuoksi sen kanssa tulee toimia erityisen rauhallisesti.

Vanhan kissan puolustus tarttuvia tauteja vastaan heikkenee. Uutta kissaa ottaessa tulokkaan tausta tulee selvittää mahdollisimman hyvin ja huolehtia, että vanhuksen rokotukset ovat voimassa.

ELÄMÄN PÄÄTTYMINEN

Kissat kuolevat harvoin kotiin nukkuessaan. Yleensä tilanne on se, että kissa on sairastanut pitkään ja sen vointi alkaa heiketä. Sille tulee yleisoireita, mm. ruokahaluttomuutta, oksentelua, virtsaamisvaikeuksia tai ummetusta. Eläinlääkärin tehtävänä on arvioida tilanne mahdollisimman pian. Ellei oireita lievittävää hoitoa ole mahdollista enää toteuttaa, on luopumispäätöksen aika. Suurinta eläinrakkautta on päästää irti ystävästä oikealla hetkellä. Jälkeen jäävät ihanat muistot rakkaasta lemmikistä ja tunne, että on hoitanut sitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Kirjoittaja:
Suvi Pohjola-Stenroos
ELT, Kissalääket. Erik., DABVP (Feline)
ja Eläinsuojeluyhdistysten Kummit

Felina Kissaklinikka
Puh. 0102711840
www.felina.fi