Joitakin vuosia sitten seisoskelin bussipysäkillä Lauttasaaressa muutaman kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Yhtäkkiä pysäkille jolkotteli muina miehinä kettu. Punaturkki istahti eteeni ja katseli minua uteliaasti ja rohkeasti suoraan silmiin. Minä katselin kaunista eläintä ihastuneena. Hetken päästä kettu kyllästyi, nousi ja jolkotteli matkoihinsa.
Kettu on älykäs ja sopeutuvainen eläin, joka viihtyy yhä useammin myös kaupungin vilinässä. Kettu synnyttää jälkeläisensä touko-kesäkuussa, ja pennut itsenäistyvät loppukesästä. Ketunpoikaset ovat uteliaita ja tutkivat ympäristöään innokkaasti etsiessään omaa reviiriään. Moni kaupunkilainen ilahtuu kohdatessaan söpön repolaisen omalla takapihallaan ja alkaa ruokkia sitä. Näin ei tulisi kuitenkaan tehdä. Eläinsuojelulain mukaan luonnonvaraisia nisäkkäitä tai lintuja ei saa ottaa elätettäväksi.
Briteissä cityketut ovat kesyyntyneet jo harmiksi asti: osa pyrkii jo sisälle ihmisten asuntoihin. Tämä johtuu paljolti siitä, että ihmiset ovat ruokkineet kettuja, jolloin ne ovat tottuneet ihmisen läsnäoloon ja hajuun ja oppineet, että ihmistä kannattaa lähestyä, koska häneltä voi saada ruokaa.
Kesy villieläin ei opi pärjäämään itsenäisesti
Luonnonvaraiset eläimet pelkäävät ihmistä vaistonvaraisesti, mutta jotkin lajit kesyyntyvät suht helposti. Kettu on yksi näistä. Ketulle kelpaa monenlainen ravinto, joko ihmisen antama tai jätteeksi luontoon jätetty. Ruoka on yksi tehokkaimmista keinoista, kun eläin halutaan kesyttää. Villieläinten kesyttäminen ei ole kuitenkaan suotavaa, koska silloin ne eivät enää opi tervettä pelkoa ihmistä kohtaan. Lisäksi voi olla, että ne eivät opi enää elämään itsenäisesti luonnossa.
Cityketut ovat tulleet jäädäkseen, samoin kuin muut kaupungissa elävät luonnonvaraiset eläimet. Me mahdumme kyllä elämään rinnakkain, mutta on syytä muistaa toimia niin, että emme aiheuta luonnonvaraisille eläimille tahallista tai tahatonta vahinkoa. Riittävän villistä cityketusta tuskin on harmia vähäistä koirien kapitartuntariskiä lukuun ottamatta. Sen sijaan cityketusta voi olla hyötyäkin: se pitää citykanikantaa luonnonmukaisesti kurissa ja toimii osaltaan luonnon jätehuoltona.
Myra Magnusson
tiedottaja
Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ry
Kuva: Laura H. Forsström
Lue lisää: