Vuoden 2024 syksyllä olimme tilanteessa, että Grigori-kissapapparaisen vanhoista ystävistä oli aika jättänyt, ja kissoista yli kaiken pitävä Grigori kaipasi selvästi seuraa. Olimme pohtineet, että uusi kissaystävä toisi iloa Grigorin päiviin, mutta emme olleet vielä löytäneet sopivaa kaveria.
Joulunaikaan huomasimme Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen Facebookissa kuvan kauniista, mutta arasta Metsäntähdestä. Laitoimme yhdistykselle viestiä ja kuulimme, että Metsäntähdellä oli myös kotia etsivä Christine-niminen ystävä. Tytöt olivat n. 2–3-vuotiaita populaatiotaustaisia emokissoja, joiden pennut olivat saaneet jo omat kodit. Asiaa vakavasti pohdittuamme päätimme tarjota kotia kummallekin. Asiat tuntuivat loksahtavan paikoilleen: arkalaiset saisivat mallia kesyltä Grigorilta, ja kun Grigorista aika jättäisi, olisi tytöillä toisistaan jo valmiiksi seuraa.
Ensimmäiset valmistelut
Uusien kissojen saapumista alettiin huolellisesti valmistella. Tytöille varattiin oma huone, jossa ne saisivat tutustua rauhassa uuteen kotiin ja totutella Grigorin läsnäoloon ensin hajun ja äänien kautta. Huoneen ovessa oli portti, ja kun tytöt saapuivat, ovi ja portti pidettiin ensin kokonaan kiinni. Tytöille laitettiin huoneeseen runsaasti piilopaikkoja: lattiatasossa oli erilaisia koloja ja pesiä ja kiipeilypuussa korkeita tähystyspaikkoja. Pistorasioissa pöhisi Feliway-haihdutin tuomassa turvallisuudentunnetta.
Päätimme antaa tytöille vähän lyhyemmät kutsumanimet, Metsäntähdestä tuli Luna ja Christinestä Freya.
Ensimmäiset viikot ja kissojen yksilölliset erot
Freya vietti ensimmäisen kuukauden lähinnä yöpöydän alla, uskaltamatta liikkua juuri lainkaan päiväsaikaan. Öisin se kuitenkin kävi syömässä ja vessassa, ja yöpöydän alle jätetyt herkut kelpasivat hyvin.
Luna oli hieman rohkeampi ja kiipesi aika pian saapumisensa jälkeen korkealle tähystyspaikalle loikoilemaan. Toki jos me kävelimme lähistöllä, oli Luna varsin varautunut ja piti meitä tiukasti silmällä arvaillen meidän seuraavia liikkeitämme.
Tyttöjen annettiin olla rauhassa ja tutkia maailmaa omilla ehdoillaan. Me vietimme aikaamme huoneessa kiinnittämättä huomiota tyttöihin. Tavoitteena oli, että kissat tottuvat meidän läsnäoloomme vähitellen, ei pakottamalla.
Tutustuminen vanhaan kissaan
Muutamien viikkojen kuluttua tytöt ja Grigori alkoivat totutella pikkuhiljaa toisiinsa. Hajujen ja ääntenvaihdon jälkeen kissat saivat herkkuja suljetun portin äärellä siten, että niillä oli näköyhteys toisiinsa. Kun kaikki sujui hyvin ja rauhallisesti, Grigori sai alkaa tehdä lyhyitä vierailuita tyttöjen luo. Grigorin innokkuus kohdata uusia ystäviä sai muutamia sähinöitä aikaiseksi, mutta kissasosiaalisesti taitava Grigori ymmärsi antaa tytöille heti tilaa. Populaatiokissoina tytöt olivat myös erittäin kissasosiaalisia, joten välit uuteen ystävään lämpenivät nopeasti.
Kesyn kissan läsnäolosta oli paljon apua arkalaisten kesyttämisessä, kun tytöt jatkuvasti näkivät, miten Grigori lähestyi meitä ihmisiä pelotta ja miten me silitimme ja olimme vuorovaikutuksessa Grigorin kanssa.
(Blogi jatkuu kuvien jälkeen)
Edistyminen ja kesyttämisen vaiheet
Kun tilanne Grigorin kanssa näytti rauhalliselta, alkoivat tytöt päästä pikkuhiljaa käymään myös muualla asunnossa. Yllättäen arempi Freya uskalsi mennä nopeammin kohti uutta. Freya tutki huoneistoa huone kerrallaan ja pällisteli silmät suurina korkeita huoneita ja uusia esineitä. Lyhyiden tutkimusretkien päätteeksi tytöt palasivat aina vanhaan turvapaikkaansa makuuhuoneeseen, kunnes mukavia oleilupaikkoja alkoi löytyä myös muualta kuin makuuhuoneesta.
Kun huoneisto ja kissakaveri olivat tulleet tutuiksi, alkoi pitkäjänteinen kesytystyö. Vaikka meillä oli ennestään vuosikymmenten kokemus kissoista, luimme paljon uusimpia tutkimuksia ja vinkkejä sekä tutustuimme eläintenkouluttajien videoihin.
Koska Luna ja Freya ovat hyvin erilaisia luonteiltaan, on tärkeänä havaintona ollut se, miten eri tavalla eri kissat motivoituvat ja rohkaistuvat erilaisista asioista. Luna tykkää leikkimisestä ja juoksemisesta ja uskalsi hyvin pian leikkiä meidän kanssamme. Freya pelkäsi alkuun leluja ja leikkiyrityksiä, mutta rohkaistui selvästi erilaisista herkuista. Lunalle aloitettiin siis säännölliset leikkihetket ja Freyaa motivoitiin herkuilla.
Arkajalasta silityshulluksi
Vei noin puoli vuotta, että Luna ei enää sännännyt pakoon ihmistä ja alkoi antaa koskea itseensä. Silitysharjoituksia aloitettiin leikin varjolla sivelemällä lelukepillä hellästi Lunan kylkiä. Eräänä päivänä se olikin sitten käsi, joka kosketti, eikä Luna pitänyt sitä pahana, vaan alkoi vähitellen puskea kättä ja kehrätä tyytyväisen oloisena. Luottamuksen saaminen tuntui todella upealta.
Freyan tie kohti silityksiä vei vähän kauemmin. Pikkuhiljaa Freyakin antoi koskettaa ja totesi lopulta nauttivansa silityksistä erittäin paljon. Freyan ensimmäiset kehräykset kuultiin noin vuoden jälkeen siitä, kun tytöt muuttivat luoksemme. Tänä päivänä Freya on suorastaan silityshullu: Freya heittäytyy selälleen ihmisen eteen ja kehrää kuuluvasti – tuntuu todella hyvältä huomata, miten Freya on saanut lisää rohkeutta ja tuntee olonsa turvalliseksi.
Yhteenveto ensimmäisestä vuodesta
Ensimmäinen vuosi arkojen kissojen kanssa on ollut todella antoisa ja opettavainen. Olimme alussa ajatelleet, että tytöistä ei välttämättä tulisi koskaan silitettäviä, mutta väärässä olimme. Arka kissa tarvitsee rauhaa ja kärsivällisyyttä, ja sitä meillä on annettavana. Olen erittäin tyytyväinen myös siihen, että elokuussa 2025 poisnukkunut Grigori sai nauttia vielä vanhoilla päivillään ihastuttavasta rouvaseurasta.
Ensimmäinen vuosi arkojen kissojen kanssa muistutti, että luottamus ei synny kiirehtimällä. Jokainen pieni edistysaskel oli voitto – ja lopulta palkintona oli kaksi onnellista, siliteltävää kissaa.
Vinkkejä kissojen hoitamiseen
- Päivi Ylikorpi: Kissanhoidon käsikirja
- Janina Pohju: Aran kissan käsittely
- Suomen eläintenkouluttajien lista ammattitaitoista eläintenkouluttajista: Kouluttajalista – Suomen eläintenkouluttajat ry – 2320246-5
Teksti ja kuvat: Myra Magnusson