”Käärme, käärme”, kajahti huuto pihapiirissä. Minä ja pihapiirin muut lapset kiiruhdimme kohti huutoa katsomaan, mistä on kyse. Hopeasuomuinen luikertelija tuttuine sahalaitakuvioineen kökötti nurmikolla huuliaan lipoen. Me lapset tutkailimme matelijaa kunnioittavan välimatkan päästä, vaikka käärme ei näyttänyt lainkaan niin tappavalle kuin monet aikuiset puheissaan maalailivat.
Pian paikalle kiiruhti eräs huudosta hätääntynyt isä lapion kanssa. Arvaatte varmasti, miten käärmeen kävi. Jo tuolloin mietin, pitikö pihaan eksynyt käärmeparka heti tappaa. Eikö sitä olisi voinut kuljettaa loitommas metsään?
Yksi kyy poistaa reviiriltään jopa parisataa punkkia
Borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta kantavien punkkien määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Kyiden määrä sen sijaan on vähentynyt. Kyiden määrää vähentää liikenne ja kyylle sopivien elinpiirien väheneminen. Kyitä yhä myös vainotaan säälittä: niiden pesiä poltetaan ja niitä tapetaan joukoittain niiden elinalueilla. Kyykannan pieneneminen on harmi, sillä yksi kyy voi poistaa reviiriltään jopa parisataa punkkia kesän aikana. Kyy syö pienjyrsijöitä, joita puutiaisen toukka tarvitsee ensimmäiseksi isäntäeläimekseen kasvaakseen täysimittaiseksi punkiksi.
Mikäli kyy eksyy omaan pihapiiriin, se kannattaa siirtää vahingoittumattomana hieman kauemmaksi ihmisasutuksesta. Jos kyyn näkee pihapiirissä keväällä tai syksyllä vain muutaman päivän ajan, sijaitsee piha todennäköisesti käärmeen kulkureitillä talvehtimispaikalta saalistusmaille. Käärmettä ei kannata silloin siirtää, vaan odotella hetki, että se siirtyy sieltä itsekseen.
Apuna kyyn siirtämisessä on hyvä käyttää kannellista muoviämpäriä ja haarapäistä keppiä. Ämpärin sopiva koko on n. 20 l ja, kanteen voi tehdä ilmareikiä ja pohjalle voi lisätä hieman kariketta. Ämpäri laitetaan pihalle ilman kantta poikittain. Kun kyy on tarpeeksi lähellä, otetaan kyy niskan kohdalta kepin haaraan ja ohjataan se kepin avulla ämpäriin.
Kyyt elävät elämänsä noin 1,5 kilometrin kokoisella alueella. Käärme kannattaa näin olen kiikuttaa parin kilometrin päähän tontista. Niin kaukaa kyy ei enää palaa pihalle takaisin.
Selvitä lähin ensiapu sekä kyyn vastamyrkkyä tarjoava eläinlääkäriasema hyvissä ajoin
Kyyllä on tappava maineensa, sillä se on ainoa myrkyllinen käärme Suomessa. Kyyn purema ei ole kuitenkaan normaalisti vaarallinen terveelle aikuiselle: Kyyn purema johti ihmisen kuolemaan Suomessa viimeksi vuonna 1998 ja sitä ennen 1980-luvulla. Puremia tapahtuu 50–150 vuodessa.
Pienille lapsille, ikääntyneille ja lemmikeille kyyn purema on vaarallinen. Varovaisuus ja varautuminen onnettomuuksiin kannattaa aina. Lähin ensiapu sekä kyyn vastamyrkkyä tarjoava eläinlääkäriasema on syytä selvittää hyvissä ajoin. Näin rinnakkaiselo ihmiselle hyödyllisen kyyn kanssa sujuu turvallisemmin.
Myra Magnusson
tiedottaja
Eläinsuojeluyhdistysten Kummit
Kuva: Tero Turunen
Lue lisää blogin lähteinä käytetyistä artikkeleista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/12/kyyn-hyodyllisyys-yllattaa
https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/kyy-on-hyvaksi-ihmiselle-se-syo-vaarallisia-punkkeja/