Lämmin sää houkuttelee ihmisiä ulos liikkumaan. Mikä onkaan mukavampaa kuin nauttia kevään ja kesän vehreydestä puistoissa ja muilla ulkoilualueilla! Moni meistä ilahtuu nähdessään myös eläimiä. Ihmisten ja eläinten kohtaamisiin liittyy valitettavasti myös ikäviä lieveilmiöitä.
Kohtaamiset eläinten kanssa ilahduttavat ulkona liikkujaa. Omistajiensa kanssa ulkoilevat koirat, varpuset ja muut pikkulinnut, sorsat ja perhoset innostavat luonnossa liikkuvia valokuvaajia, ja kohtaamiset saavat runsaasti some-jakoja. Ihmisten ja eläinten kohtaamisiin liittyy kuitenkin myös ikäviä lieveilmiöitä, joista monilla meistä on joko omakohtaisia kokemuksia tai olemme saaneet lukea niistä some-kanavista ja uutisista.
Kissat, siilit, lokit ja valkoposkihanhet joutuvat ajoittain kiusanteon tai jopa todella julmien tekojen kohteiksi. Joka kesä olen joutunut todistamaan tällaisia tapauksia omin silmin. Usein teot johtuvat lasten ajattelemattomuudesta, mutta itseäni hämmästyttää erityisesti se, että lapsen vanhempi saattaa seurata linnunpoikasen kivitystä vierestä asiaan lainkaan puuttumatta. Kun ohikulkija asiaan asianmukaisesti puuttuu ja kieltää lasta, saattaa hän saada osakseen kulmien nostelua, jopa epäasialliset haukut ja uhkaukset.
Näitä tapauksia nostetaan esille usein Facebookin ja lehtien keskustelupalstoilla. Tilanteista käydään ihan asiallistakin keskustelua, mutta mukaan mahtuu paljon myös tilanteiden vähättelyä, puolustelua ja lajivihaa. Osa kokee, että eläimet ja ihmiset eivät mahdu samaan puistoon. Eläimiä vaaditaan hävitettäväksi jopa metsistä, jonne ne luontaisesti kuuluvat. Unohdetaan, että jokaisella eläimellä on ekosysteemissä oma paikkansa ja tehtävänsä.
Eläinsuojelulaki velvoittaa meitä kaikkia
Eläinsuojelulaki ei tunne lajivihaa. Se velvoittaa meistä jokaisen huolehtimaan siitä, että eläimiä kohdellaan hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Apua saa mm. eläinsuojeluyhdistyksiltä, myös yhteydenotto poliisille voi olla tarpeen.
Eläinsuojelulain mukaan meillä kaikilla on siis velvollisuus auttaa, kun näemme eläimen pinteessä. Lain toteuttamista auttaisi varmasti se, että me ymmärtäisimme eläimistä sen, että emme me kovin erilaisia ole. Myös eläimet tuntevat tuskaa, hätää ja pelkoa. Myös lintuemolla on hätä poikasestaan, kun se näkee sen julmuuden kohteena. Jos tämä ymmärrys olisi kaikkien meidän sydämissämme, emme varmasti voisi kääntää katsettamme, kun näkisimme eläimen kärsivän. Toimisimme, kuten lain kirjain meitä velvoittaa.
Myra Magnusson
tiedottaja
Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ry
Lisätietoja:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247#L2P6
http://luonnonelaimet.fi/luonnonelaimet-ja-ihminen/yhteystietoja-ja-linkkeja
https://www.karkurit.fi/blog/loukkaantuneiden-luonnonvaraisten-elainten-hoitajia/