Valikko Sulje

Kyy – mainettaan parempi

Kyy on mainettaan parempi

Käärmeillä on oma paikkansa ekosysteemissä

Suomessa elää kolme käärmelajia: kyy, rantakäärme ja kangaskäärme. Vain kyy on niistä myrkyllinen ja herättää monissa pelkoa ja inhoa. Kyitä on vainottu ja vainotaan säälittä: niiden pesiä poltetaan ja niitä tapetaan joukoittain niiden elinalueilla. Rantakäärme ja kangaskäärme – sekä joskus myös jalaton lisko vaskitsa – ovat myös toisinaan kyihin kohdistuvan vainon sijaiskärsijöitä.

Kyy lajina hiipuu Suomessa. Niiden määrää vähentää niihin kohdistuvan vainon lisäksi mm. liikenne ja kyylle sopivien elinpiirien väheneminen. Kyyllä, kuten muilla luonnonvaraisilla eläimillä, on kuitenkin aina oma, tärkeä paikkansa ekosysteemissä. Kyy on peto, josta on hyötyä myös ihmiselle: kyy syö pienjyrsijöitä, joita borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta kantavien puutiaisten toukat tarvitsevat ensimmäiseksi isäntäeläimekseen kasvaakseen täysimittaisiksi punkeiksi. Yksi kyy voikin poistaa reviiriltään jopa parisataa punkkia.

Kyihin liittyy monia uskomuksia, jotka kasvattavat sen vaarallista mainetta entisestään. Uskotaan esimerkiksi, että kyyt kiipeävät puihin synnyttämään ja että myrkylliset poikaset tippuvat puunoksilta ohikulkijoiden niskaan puremaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kyy synnyttää poikasensa elo-syyskuussa suojaisessa paikassa esimerkiksi kasvillisuuden keskellä lähellä talvikoloa, jonne kyyt siirtyvät talvehtimaan säiden viiletessä. Syksyllä metsässä kulkee myös marjastajia ja sienestäjiä, ja kyiden ja ihmisten kohtaamiset lisääntyvät. Metsässä kannattaakin käyttää saappaita ja olla tarkkana, jotta maaston väreihin sulautuva kyy ei jää huomaamatta.

Syksyn lisäksi kyyhyn törmää usein keväällä. Silloin kyy on usein matkalla talvehtimispaikalta saalistusmaille.

Toimi näin, kun huomaat kyyn pihapiirissäsi

  1. Pidä pihasi siistinä risuista, rojuista, lautakasoista ja rehevästä kasvillisuudesta. Kyyn saaliseläimet myyrät ja hiiret viihtyvät niissä ja houkuttelevat paikalle myös kyyn.
  2. Jos huomaat kyyn pihapiirissä keväällä tai syksyllä, odota muutama päivä, jotta se ehtii siirtyä itsekseen joko talvehtimispaikalle tai saalistuspaikalle.
  3. Jos kyy pysyttelee pihassa, voi sen siirtää. Älä koske kyyhyn paljain käsin, ja huomioi, että sen hampaat menevät jopa joidenkin hitsaushanskojen läpi. Älä nosta käärmettä hännästä, sillä kyy voi yltää puremaan kiinniottajaa ja myös käärmeen häntänikamat voivat vahingoittua. Käytä apuna esimerkiksi haarapäistä keppiä tai lehtiharavaa.
  4. Kuljeta kyy kannellisessa muoviastiassa tai ämpärissä. Ämpärin sopiva koko on n. 20 l ja, kanteen voi tehdä ilmareikiä ja pohjalle voi lisätä hieman kariketta. Ämpäri laitetaan pihalle ilman kantta poikittain. Kun kyy on tarpeeksi lähellä, otetaan kyy niskan kohdalta kepin haaraan ja ohjataan kepin avulla ämpäriin.
  5. Mieti tarkasti paikka, johon kyyn siirrät. Älä vie sitä ihmisasutuksen lähelle. Parasta olisi vapauttaa kyy sellaiselle alueelle, jossa niitä on ennestään. Kyyt elävät elämänsä noin 1,5 kilometrin kokoisella alueella. Se palaa syksyllä hyväksi havaitulle talvikololle, ja jos talvikolon sijainnista ei ole tietoa, kannattaa kyy viedä varmuudeksi jopa kolmen tai useamman kilometrin päähän.

Varaudu kyyn puremaan

Kyyn purema ei ole normaalisti vaarallinen terveelle aikuiselle: Kyyn purema johti ihmisen kuolemaan Suomessa viimeksi vuonna 1998 ja sitä ennen 1980-luvulla. Puremia tapahtuu 50–150 vuodessa. Pienille lapsille, ikääntyneille ja lemmikeille kyyn purema on vaarallinen.

  1. Kun lähdet mökkeilemään tai liikkumaan luonnossa, selvitä lähin ensiapu ennakkoon.
  2. Selvitä, missä on lähin kyyn vastamyrkkyä tarjoava eläinlääkäriasema.
  3. Jos kyy puree, on pysyttävä mahdollisimman rauhallisena ja liikkumattomana. Puremakohtaa ei saa käsitellä eikä sen avaamisesta tai myrkyn imemisestä ole hyötyä. Raaja pidetään koholla ja potilas toimitetaan aina nopeasti lääkärin hoitoon.
  4. Koira on kyyn myrkylle herkempi kuin kissa tai ihminen. Sen toipumisennuste on parempi, jos purema on osunut päähän. Tämä johtunee siitä, että tassusta raajojen suuret verisuonet ja imusuonisto levittävät myrkyn kaikkialle koiran elimistöön. Jos mahdollista, kanna lemmikki hoitoon, jotta se liikkuisi mahdollisimman vähän.
  5. Älä anna lääkkeitä omin päin, vaan noudata aina lääkärin ohjeita. Kyytableteista ei ole nykyisen tietämyksen mukaan hyötyä kyyn pureman hoidossa. Tulehduskipulääkettä ei saa ottaa.

Kuva: Kimmo Jaramo

Lisätietoa:

Jarmo Latva ja Lisse Tarnanen: Kiehtovat kyyt

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Älä tapa pihaan luikerrellutta kyytä

SEY – luonnonvaraiset eläimet